Sääennusteet kuitenkin näyttivät lauantaille poutaa koko kisaa edeltävän viikon, joten tavoitteet asetettiin korkealle, kotiradalla kun ajettaisiin. Alastarolla kun tuli käytyä kesällä jopa kerran testaamassa, joka on poikkeuksellista tiimimme jäsenten kiireen keskellä. DNSF-kerhon ratapäivillä syntyi yhtenä kesän kuumimmista päivistä kierrosaika 1.28.880.
Saavuimme radalle jo perjantaina, jolloin oli ohjelmassa radan omat vapaaharjoitusvuorot. Töiden haitattua jälleen harrastustoimintaa pääsimme paikalle vasta vähän ennen kuutta iltapäivällä, ja keli oli melkoisen vilpoinen. Ensimmäisellä ajosetillä oli ohjelmassa uusien jarrupalojen sisäänajo sekä pikainen kokeilu siitä, miten auto käyttäytyisi täysillä voimavaroilla 1.7 barin ahtopaineella. Varovainen ensikokeilu osoitti, että kolmosvaihteella oltaisiin aivan pidon rajamailla mutta koko kierroksen pystyisi kuitenkin suorittamaan laskematta tehoja mutkaosuuksille alle 500 hepan. Kierrosaika oli keliin nähden rohkaiseva 1.28.4.
Dataloggerin muistikortin purun ja analysoinnin jälkeen päätin pöräyttää vielä toisen setin radalla ennen kotiin lähtöä. Hain hieman ajolinjoja voima-ajoon sopivammiksi ja neljännellä kierroksella renkaiden lämmettyä sopivasti kokeilin kevyesti kierrosajan parannusta. Tuloksena uusi oma ennätys 1.27.190! Muutamat kilpakumppanit olivat toki päivällä paremmissa olosuhteissa ajelleet alle 1.26, mutta henkilökohtainen parannus oli niin huima että luottamus kilpailukykyyn oli korkealla.
Hyvin nukutun yön jälkeen herättiinkin sitten Laitilassa tihkusateiseen aamuun. Sade jatkui vaihtelevana koko matkan Alastarolle asti, jossa rata oli selvästi märkä. Lisäksi harmaanmusta mötikkä taivaalla tuntui jumittuneen rata-alueen päälle, eihän tässä näin pitänyt käydä! Aamun vapaissa harkoissa sain luisteltua viidenneksi nopeimman ajan, joka oli ihan ookoo suurimman osan porukasta ajettua sadekeliin sopivammalla siviilikumilla. Meidän tiimin ainoilla vanteilla oli tietysti tutut ja turvalliset, pari rataviikonloppua nähneet MH-seoksen Yokohamat. Helppoa kun ei ole stressiä rengasvalinnan suhteen...
Sade taukosi jossain vaiheessa, mutta rata ei ehtinyt kuivua aika-ajoiksi ja tihku alkoi vielä uudestaankin. Tuntui melko haasteelliselta löytää pitoa slicsiin, ajolinjalla ja sen vieressä tuntui olevan yhtä liukasta. Kuin jäällä olisi ajellut. Lähtöruuduksi tuli lopulta kahdeksas, joka kieltämättä harmitti aika kovasti. Tässä aika-ajon tulokset:
| Sija | Nimi | Aika |
| 1 | Juha-Matti Riikonen | 1:45.615 |
| 2 | Ralf Floman | 1:46.688 |
| 3 | Jussi Salonoja | 1:46.933 |
| 4 | Tero Marttila | 1:49.187 |
| 5 | Mika Rahkola | 1:49.191 |
| 6 | Janne Halmela | 1:49.449 |
| 7 | Jyrki Lahti | 1:49.671 |
| 8 | Markus Martelius | 1:51.134 |
| 9 | Juha Liukkonen | 1:53.113 |
| 10 | Juha Rajavuori | 1:53.455 |
| 11 | Jarno Laitinen | 1:53.849 |
| 12 | Jami Saarnivaara | 1:53.894 |
| 13 | Pekka Saarinen | 1:53.970 |
| 14 | Jukka Martikainen | 1:54.549 |
| 15 | Kari Jäppinen | 1:59.137 |
| 16 | Aarno Pihala | 1:59.382 |
Onneksi aika-ajojen jälkeen keli alkoi hiljalleen kuivua. Startissa ei olisi mitään hävittävää joten päätin pistää kaikki pähkinät yhteen koriin ja lähteä viivalta riskillä suoraan kakkosvaihteella. 6000rpm kelloon ja kytkin ylös, sen jälkeen varvastuntumalla sutimisen kontrollointia. Kolmoselle vaihto osui ajoituksellisesti nappiin, renkaiden savuaminen loppui ja eteneminen alkoi. Omien laskujeni mukaan ohitin lähtösuoralla kolme autoa ja olin aivan kuuman ryhmän tuntumassa Las Palmasia kohti kiihdyttäessä.
Koko pitkän 15 kierroksen kisan aikana ei tylsää hetkeä tullut. Pirun nopea Porsche-kuski Jyrki Lahti sekä lähdössä Bemarillaan epäonnistunut Riikonen hiillostivat pian jo aivan Nissanin takapuskurissa. Suorilla vaparikaksikko oli altavastaajan asemassa, Silvian konehuoneessa sointi oli kohdillaan. Tiedonkeruun mukaan 100-200km/h taittuu punaiselta panssarivaunulta kuudessa sekunnissa. Mutkissa osat vaihtuivat ja kevyemmät ajokit omaavat alipainepojat ottivat karkulaisen kiinni.
Lahden ohitusyritykset onnistuin pitkään torjumaan lievällä puolustustaktiikalla. Liiaksi ei voinut alkaa peittelemään, sillä edessäolijoitakin teki vielä mieli koittaa kiinni. Jossain kohtaa Riikonen ohitti Lahden ja aloitti allekirjoittaneen hiillostuksen. Kerran pääsuoran kovassa jarrutuksessa baijerilaisen munuaiskeula möllötti niin suurena taustapeilissä että Nissanin kabiinissa meni ajatus sekaisin ja onnistuin kämmimään vaihteen kolmosen kautta vapaalle paikassa, jossa tavallisesti ei olisi syytä edes keppiin kajota. Kakkosmutkan ulostulo meni samassa tohinassa pipariksi ja kilpakumppanit suorittivat joukko-ohituksen väärinpäin kallistettuun kolmosmutkaan.
Vaparitaistelijoiden jatkettua välittömästi keskinäistä välienselvittelyänsä pysyin yllättävän mukavasti kaksikon vauhdissa, ja Las Palmasin epäonnistuneen ohitusyrityksen jälkeen Lahden ulostulo neulansilmämutkasta epäonnistui. Itse onnistuin saamaan hyvän vauhdin suoralle ja kuittasinkin Porschen takaisin. Asema ei kuitenkaan kauaa pitänyt ja kohta oltiin taas samassa järjestyksessä kuin ennenkin.
Sitten yhtäkkiä Riikonen veti pääsuoran päästä sivuun valitettavan vaihteistorikon vuoksi. Näin Lahti pääsi omaa ajoansa toteuttaen lievään karkuun, ja ohitti kotvasen kuluttua edellänsä olleen Tero Marttilan BMW:n. Itsekin pysyin hyvin Marttilan vauhdissa saaden hiljakseen jopa kurottua eroa umpeen. Kymmenennen kierroksen kohdalla kuitenkin jarrupedaali alkoi pehmentyä uhkaavasti, sadan lisähepan tuoma ylimääräinen kuormitus rajuissa jarrutuksissa oli näemmä ottanut pitkässä juoksussa veronsa. Päätin koittaa vielä yhden kierroksen täysillä ja teinkin kisan parhaan kierrosaikani tässä kohtaa. Se ei kuitenkaan riittänyt ohitusyritykseen, joten rauhotin hieman ajoa ja jäin jarrutuksia varoen tarkkailemaan tilannetta. Ero pysyi samassa reilussa sekunnissa kisan viimeiselle kierrokselle asti, jolloin pedaali humpsahti jo lähes lattiaan asti ja vauhtia oli pakko löysätä huomattavasti. Taakse oli kuitenkin reilusti eroa, joten tyhmään ulosajoon ei missään nimessä saisi sortua.
Maalissa olin lopulta sijalla 5, joka nosti sijoituksen sarjapistetaulukossa (omien epävirallisten laskelmieni mukaan) aina neljänneksi asti, kun ennen kisaa pisteissä edellä ollut Mika Rahkola joutui keskeyttämään. Kisan ja sarjan voittoon ajoi BMW E21:llaan Jussi Salonoja, onnea hienosta kaudesta! Sarjan kakkoseksi ajoi Alastarossa lopulta kolmanneksi asti ehtinyt Lahti ja kolmoseksi tässä kisassa hopeaa pokannut Ralf Floman. Kiitos kaikille kilpakumppaneille rehdistä väännöstä kisassa ja hyvää tallikautta. Nähdään ensi kaudella taas uusien kujeiden merkeissä!
Tässä vielä kilpailun lopputulokset sekä epäviralliset sarjapisteet, virallinen pistetaulukko ilmestynee HRF:n kotisivuille osoitteeseen http://www.historicrace.fi lähiaikoina.
| Sija | Nimi | Ero kärkeen |
| 1 | Jussi Salonoja | |
| 2 | Ralf Floman | 17.863 |
| 3 | Jyrki Lahti | 23.214 |
| 4 | Tero Marttila | 29.415 |
| 5 | Markus Martelius | 31.700 |
| 6 | Janne Halmela | 56.935 |
| 7 | Juha Rajavuori | 1:06.257 |
| 8 | Juha Liukkonen | 1:29.114 |
| 9 | Jarno Laitinen | 1:30.936 |
| 10 | Jukka Martikainen | 1 Lap |
| 11 | Pekka Saarinen | 12.678 |
| 12 | Jami Saarnivaara | 45.242 |
| 13 | Kari Jäppinen | 1:22.152 |
| 14 | Aarno Pihala | 2 Laps |
| DNF | Juha-Matti Riikonen | 8 Laps |
| DNF | Mika Rahkola | 11 Laps |
Epävirallinen Top10-pistetaulukko, voi sisältää virheitä:
| Sija | Nimi | Loppupisteet |
| 1 | Jussi Salonoja | 59 |
| 2 | Jyrki Lahti | 54 |
| 3 | Ralf Floman | 48 |
| 4 | Markus Martelius | 32 |
| 5 | Tero Marttila | 31 |
| 6 | Mika Rahkola | 30 |
| 7 | Juha Rajavuori | 19 |
| 8 | Jukka Martikainen | 18 |
| 9 | J-M Riikonen | 17 |
| 10 | Toni Junnonaho | 16 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti